Iltalehdessä on paljon uutisoitu keuhkoveritulpasta. Jokainen tietää jotain veritulpasta, mutta harvoin täysin ymmärretään mistä on kyse. Ajattelin kirjoitella hieman laskimo- ja keuhkoveritulpasta ilman ammatillista slangia.
Ihmisen verisuonisto voidaan karkeasti jakaa kahden tyyppisiin verisuoniin, laskimoihin ja valtimoihin. Valtimot pumppaa sydämestä verta elimistöön, laskimot tuovat verta takaisin sydämeen. Valtimoissa veri kiertää helpommin, sillä sydämen pumppausvoima puskee verta valtimoissa eteenpäin. Laskimot ovat sen verran etäällä sydämestä, ettei sydämen pumppausvoima ylety tähän verenkierron osaan yhtä voimakkaasti kuin valtimoiden.
Veritulppia muodostuu yleensä alaraajojen laskimoihin. Alaraajan laskimot muodostuu syvistä ja pinnallisista laskimoista. Pinnalliset laskimot ovat luonnollisesti helpommin näkyvillä. Lisäksi on olemassa yhdyslaskimoita. Monet eivät hoksaa/tiedä, että alaraajojen ollessa sydämen tason alapuolella niiden verenkierrosta vastaa pääosin lihakset. Eli jalkojen laskimoiden verenkiertoa ylläpitää lihaksien työskentely. Jos ihminen on paikallaan pitkät ajat (vuodelepo, matkustaminen jne) lihaksia ei juuri käytetä eikä veri kierrä tehokkaasti. Tuolloin alaraajojen laskimoiden verenkierto hidastuu, mikä altistaa veritulpan syntymiselle. Hidastuneen verenkierron lisäksi veritulppia saa aikaan perinnölliset tekijät ja verisuonen seinämään tuleva vaurio. Laskimoissa on myös pieniä läppiä, mitkä estävät veren palaamisen väärään suuntaan. Suonikohjut ovat merkki laskimoläppien toimimattomuudesta, jolloin syntyy verisuonipullistuma eli suonikohju.
Mikäli kuuluu riskiryhmään, eli omaa jonkinlaisen veren hyytymistaipumuksen tai on pitkään liikuttamatta raajojaan, voi laskimoon muodostua veritulppa. Veritulppa voi aiheuttaa ongelmia jo sijaitsemassaan raajassa. Raajan (esim jalka) veritulpan oireita ovat paikallinen kipu (levossa ja liikkuessa), punoitus ja arkuus. Se voi myös olla oireeton.
Laskimoveritulppa voi irrota joko osittain tai kokonaan ja kulkeutua keuhkoihin. Matkalla raajasta keuhkoihin suonet ovat sen verran isoja, että irronnut hyytymä mahtuu kulkemaan, kunnes sydämen oikea puolisko pumppaa hyytymän keuhkon pieniin verisuoniin. Keuhkojen verisuonet ovat hyvin pieniä ja hyytymän koosta riippuen se jumittuu jossain vaiheessa kiinni. Keuhkoihin jumittuessaan syntyy keuhkoveritulppa.
Keuhkoveritulppa voi tulla joko keuhkovaltimoon tai sen haaraan. Oireet ovat kiinni tukoksen sijainnista ja koosta. Keuhkoissa olevan normaalin verenkierron tarkoituksena on kuljettaa verta keuhkorakkuloihin, jossa veri hapettuu ja verestä poistuu hiilidioksidia. Kun vedämme henkeä sisään, vedämme keuhkoihimme happea, jotta se voi siirtyä keuhkorakkuloissa olevaan vereen ja siten kulkea valtimoita pitkin elimistön hyödynnettäväksi. Kun puhallamme uloshengityksessä keuhkoissa olevan ilman ulos, puhallamme samalla hiilidioksidin pois, minkä laskimoista tullut veri on keuhkorakkuloihin tuonut elimistöstä poistettavaksi. Keuhkoveritulpassa veri ei pääse etenemään keuhkorakkuloihin, eikä hapen ja hiilidioksidin vaihtoa tapahdu. Veritulpan koosta ja sijainnista riippuu kuinka paljon se häiritsee veren liikkumistsa ja siten hapen ja hiilidioksidin vaihtumista. Osa keuhkosta ja sen verenkierrosta voi toimia "normaalisti" vaikka jossakin suonessa olisi veritulppa.
Sydän voi kuormittua mikäli keuhkoveritulppa on suuri. Sydämen oikea puolisko ylikuormittuu, sillä se pumppaa verta keuhkoihin ja tukoksen ollessa oikea puolisko joutuu työskentelemään kovemmin, sillä se yrittää kierrättää keuhkoissa saman määrän verta kuin aiemminkin, vaikka osa verisuonista on tukossa. Jos keuhkojen verisuonituksesta on tukossa yli 30% nousee sydämen oikeassa puoliskossa paine. Jos tukos on suuri ja erittäin huonossa paikassa sydämen oikean puoliskon paine nousee huomattavasti, jolloin on vaarana sydämen oikean puolen pullistuminen vasemman sydänpuoliskon puolelle. Luonnollisesti tuolloin vasemman puoliskon on myös hyvin hankala työskennellä. Sydämen vasemman puoliskon tehtävänä on ottaa vastaan keuhkoista tullut hapettunut veri ja pumpata se eteenpäin elimistön käytettäväksi valtimoihin. Jos tämä toiminto ei ole mahdollinen niin vaarana on verenkierron romahtaminen.
Tämä verbaalinen selitys asiasta on yllättävän haastavaa - tästä olisi voinut piirtää jonkun havainnollistavan kuvan, mutta ehkä tulevaisuudessa.
Lienee selvää, että keuhkoveritulppa on otettava vakavasti. Oireina voi olla äkillistä hengenahdistusta, rintakipua ja veristä yskää. Mikäli oireita ilmenee niin sankaria ei saa leikkiä, eli lähteä itse ajamaan autolla. Jos hengenahdistus pahenee niin autolla on hyvin vaikea ajaa, mikäli henki ei kulje. Kannattaa siis soittaa ambulanssi.
Nuoriso helposti ajattelee, että lentokoneeseen liitetty pelote veritulpista on höpöhöpöä. Ei se ole. Jos kuitenkin pitää lentää pitkiä aikoja ja omaa muita riskitekijöitä (kuten e-pillerit) niin kannattaa yrittää välillä jaloitella. Jos ei pääse kävelemään niin jalkojen liikuttaminen ja lihaksien "jumppaaminen" auttaa verenkiertoa ja siten voi yrittää ehkäistä veritulppien syntyä. Eipä tuo olisi pahitteeksi kotisohvalla röhnöttävillekään!
Virallista tietoa löytyy Duodecimin sivuilta:
Keuhkoveritulppa
Laskimoveritulppa
maanantaina, tammikuuta 27, 2014
tiistaina, tammikuuta 21, 2014
Gian Giacomo Caprotti da Oreno - da Vincin kuriton oppipoika
Aina ei mene niin kuin Strömsössä.
22.heinäkuuta Leonardo da Vincin työhuoneelle pöllähti 10vuotias Giacamo. Tuosta pienestä paholaisesta ei olisi heti voinut arvata, että hän tulisi viettämään Leonardon apulaisena, oppilaana ja läheisenä ihmisenä seuraavat 30vuotta. Poika hankki itselleen mainetta ilkiönä ja sai itselleen kutsumanimen Salai. Kutsumanimen esikuvana oli Luigi Pulcin (1432-1484) ritarirunoelmassa Morgante (1483) esiintyvä pikkupiru.
Salai sähläsi ja paljon. Hän varasti mestariltaan - ja paljon. Leonardo hyvää hyvyyttään antoi tehdä uudelle tulokkaalle housut, takin ja kaksi paitaa. Vaatteita varten sivuun laitetut rahat Salai varasti, eikä ikinä tunnustanut.
Illallisella paholainen söi kahden edestä, teki pahaa neljän edestä, rikkoa kolme kannua, kaatoi viiniä...
Hän varasti hopeisen raaputusveitsen - ja toisenkin. Varasti lisää rahaa. Varasti jopa saappaita varten varatut nahat ja myi ne eteenpäin - tunnusti ostaneensa rahoilla anismakeisia ja konvehteja.
Leonardo on kuvannut oppipoikaansa sanoin
ladro bugiardo ostinato bigotto
(varas valehtelija jääräpää ahmatti)
Salai teki taidetta nimellä Andrea Salai. Vuonna 1515 hän päätti maalata oman versionsa Leonardon teoksesta Mona Lisa. Teos sai nimekseen Monna Vanna ja se oli mikäs muukaan kuin Mona Lisan alastonversio. Kaikesta selkkauksesta huolimatta Salai omisti perinnökseen saamansa Mona Lisan kuollessaan vuonna 1525. Hän myös asui Leonardolta perinnökseen saamalla viinitilalla.
Että semmonen, tulipahan vaan mieleen :)
Luonnonkosmetiikan helmiä, Akamuti!
Löysin kaapistani helmiä. Akamutin puhdistusvoiteen, en ollut käyttänyt sitä taas hetkeen. Kärsin joitakin vuosia sitten järkyttävästä naaman kutinasta. Olisin voinut jyrsiä poskeni juustoraudalla irti, niin käsittämätöntä se hetkittäin oli. Ei ihottumaa, pelkkää kutinaa! Kutina loppui kuin seinään kun siirryin käyttämään luonnonkosmetiikkaa.
Olen erityisen ihastunut Akamutin appelsiini puhdistusvoiteeseen (Akamuti Sweet Orange Cream Cleanser)! Hyvän tuoksuinen, raikas ja samalla tuhti - ei tuki ihoa, selvästikin puhdistaa ja samalla jättää pehmeän tuntuiseksi. Ja taivas varjele se ei kutise! Erityisesti saunan ajaksi laitettuna tekee kasvoille erityisen hyvää. Vaikka suihkussa kuinka huuhtelisi niin kasvoille jää mehiläisvahasta ja erilaisista öljyistä koostuva kerros, mikä jättää ihon mukavan kosteaksi ja pehmeäksi.
Akamutin appelsiini puhdistusvoide sisältää:
Manteliöljyä (Prunus dulcis)
Luomu oliiviöljyä (Olea europea)
Luomu mehiläisvahaa (Cera alba)
Eteeristä luomu appelsiiniöljyä (Citrus sinensis)
Eteeristä geraniumöljyä (Pelargonium graveolons)
Eteeristä mirhaöljyä (Commiphora molmol)
- ei muuta.
Näyttää huomattavasti nätimältä kuin monien markettien kasvovoiteiden INCI-listat. Vaikea sanoa mikä kemikaaleista on pärstääni kutinaa aiheuttanut, mutta luonnonkosmetiikalla se on kadonnut. On kuitenkin sanottava, etten ole kaupallisista luonnonkosmetiikkatuotteista käyttänyt muuta kuin Akamutin sarjaa. Sen lisäksi olen lätrännyt naamaani kukkapurkista aloe veraa ja muita keittiöstä löytyviä syötäviä aineksia. Lienee selvää, että niissä on INCI-listaa vielä vähemmän. Niin tai näin - toimii.
Lisäänpä tähän vielä Akamutin blogista pätkän, jossa kuvailevat omaa yritystään. Akamutia maahantuo Marikooshop.
Akamuti is the home of natural, organic & ethical skincare - handcrafted from pure ingredients straight from nature. We believe passionately in sustainable & ethical trading, so we source as many fair trade ingredients as possible from vulnerable communities around the world.
We never use any chemical ingredients in our products, such as parabens, petrochemicals or preservatives..... and we never test on animals!
Olen erityisen ihastunut Akamutin appelsiini puhdistusvoiteeseen (Akamuti Sweet Orange Cream Cleanser)! Hyvän tuoksuinen, raikas ja samalla tuhti - ei tuki ihoa, selvästikin puhdistaa ja samalla jättää pehmeän tuntuiseksi. Ja taivas varjele se ei kutise! Erityisesti saunan ajaksi laitettuna tekee kasvoille erityisen hyvää. Vaikka suihkussa kuinka huuhtelisi niin kasvoille jää mehiläisvahasta ja erilaisista öljyistä koostuva kerros, mikä jättää ihon mukavan kosteaksi ja pehmeäksi.
Akamutin appelsiini puhdistusvoide sisältää:
Manteliöljyä (Prunus dulcis)
Luomu oliiviöljyä (Olea europea)
Luomu mehiläisvahaa (Cera alba)
Eteeristä luomu appelsiiniöljyä (Citrus sinensis)
Eteeristä geraniumöljyä (Pelargonium graveolons)
Eteeristä mirhaöljyä (Commiphora molmol)
- ei muuta.
Näyttää huomattavasti nätimältä kuin monien markettien kasvovoiteiden INCI-listat. Vaikea sanoa mikä kemikaaleista on pärstääni kutinaa aiheuttanut, mutta luonnonkosmetiikalla se on kadonnut. On kuitenkin sanottava, etten ole kaupallisista luonnonkosmetiikkatuotteista käyttänyt muuta kuin Akamutin sarjaa. Sen lisäksi olen lätrännyt naamaani kukkapurkista aloe veraa ja muita keittiöstä löytyviä syötäviä aineksia. Lienee selvää, että niissä on INCI-listaa vielä vähemmän. Niin tai näin - toimii.
Lisäänpä tähän vielä Akamutin blogista pätkän, jossa kuvailevat omaa yritystään. Akamutia maahantuo Marikooshop.
Akamuti is the home of natural, organic & ethical skincare - handcrafted from pure ingredients straight from nature. We believe passionately in sustainable & ethical trading, so we source as many fair trade ingredients as possible from vulnerable communities around the world.
We never use any chemical ingredients in our products, such as parabens, petrochemicals or preservatives..... and we never test on animals!
maanantaina, tammikuuta 20, 2014
Pyykinpesu ilman pesu- ja huuhteluaineita
Meillä on ollut useamman kuukauden ihmeellinen vekotin, minkä vuoksi vaatteita pestessä ei tarvita lainkaan pesuainetta. Täytyy tunnustaa, että olin hieman skeptinen kun tuo laite meille tuli. Kyseessä on OzoMix -niminen vekotin, mikä kiinnitetään seinään ja pesukoneeseen menevä vesi kulkee sen kautta. Sisällä on sinistä valoa hehkuva uv-lamppu ja vekotin käsittelee veden tavalla, jolloin se pesee ilman kemikaaleja. Vesi kuulemma myös poistaa pöpöt ja bakteerit tekstiileistä. Käsitelty vesi toimii vain 30-40asteen lämpötilassa. Yllättäen vaatteista kyllä tulee puhtaita, vaikka aluksi hieman epäilin!
Tuo uv-valo on minulle tuttu akvaarion kautta, sillä aikoinaan olen akvaariossa käyttänyt uv-suodatinta, mikä vähentää akvaarion levän kasvua. Tuolloin uv-valo selvästi vähensi leväisyyttä akvaariossa, joten kyllä se kasvustoa siten selvästi vähentää. Miksi sitten ei toimisi pesukoneessakin, jäähän vaatteisiin käytön jälkeen ties mitä.
Tässä muutama selkeä hyöty:
- pesu- ja huuhteluaineita ei tarvita, joten kemikaaleja ei jää tekstiileihin
- kemikaalipäästöt vähenee tässä huushollissa
- alhaisempi lämpötila säästää sähköä
Vaatteet ovat puhtaita ja mukavan tuntuisia. En ole nähnyt syytä palata kemikaalitökötteihin. Toki meidän vaatteet eivät ole kovin likaisia, mitä nyt arjessa vähän tahraantuvat. Käsittääkseni pesuaineen käyttö ei ole mahdottomuus tuon laitteen kanssa, mikäli vaatteet ovat todella likaisia.
Kannattaa kokeilla!
Tuo uv-valo on minulle tuttu akvaarion kautta, sillä aikoinaan olen akvaariossa käyttänyt uv-suodatinta, mikä vähentää akvaarion levän kasvua. Tuolloin uv-valo selvästi vähensi leväisyyttä akvaariossa, joten kyllä se kasvustoa siten selvästi vähentää. Miksi sitten ei toimisi pesukoneessakin, jäähän vaatteisiin käytön jälkeen ties mitä.
Tässä muutama selkeä hyöty:
- pesu- ja huuhteluaineita ei tarvita, joten kemikaaleja ei jää tekstiileihin
- kemikaalipäästöt vähenee tässä huushollissa
- alhaisempi lämpötila säästää sähköä
Vaatteet ovat puhtaita ja mukavan tuntuisia. En ole nähnyt syytä palata kemikaalitökötteihin. Toki meidän vaatteet eivät ole kovin likaisia, mitä nyt arjessa vähän tahraantuvat. Käsittääkseni pesuaineen käyttö ei ole mahdottomuus tuon laitteen kanssa, mikäli vaatteet ovat todella likaisia.
Kannattaa kokeilla!
perjantaina, tammikuuta 17, 2014
Paaston kaipuuta
Olen paastonnut elämässäni lukuisia kertoja, mutta edellisestä kerrasta alkaa olemaan jo useita vuosia aikaa. Mahalaukku on selvästi nyt venynyt joulun mässäilystä, ateriakoot tarpeeseeni nähden liian suuria ja nälän tunne ilmenee kohtuuttoman usein päivän aikana. Olen pohdiskellut paastolle sopivaa ajankohtaa, kunnes yllättäen törmäsin Ylen tiededokumenttiin "Paastoaminen". Tässä on linkki dokumentin sivuille (huom. dokumentti on näkyvillä tästä päivästä lähtien 29 päivän ajan). Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa!
Dokumentissa tuodaan hyvin esille niitä asioita, mitä olen itsekin mietiskellyt. Nykyaikaiseen menoon kuuluu ajattelutapa, että ihmisen tulee syödä, jatkuvasti, säännöllisesti. Syöminen on arkipäivää ja mikäli siitä jostain syystä pidättäydytään, on se outoa. Olen joutunut joskus paastoamaan salaa. Lähipiirini, ei kuitenkaan samassa taloudessa asuvat, eivät ole paastoa ymmärtäneet. Nykyajan ihmisiltä on kadonnut todellisuuden taju ihmisen eläimellisyydestä - ei me synnytä lounassetelit kourassa. On täysin luonnollista, että luonnollisessa ympäristössämme - luonnossa, joutuisimme joskus elämään niukemmalla ravinnolla. Kyllä kroppa siihen sopeutuu. Ja jos se hyvältä tuntuu, niin miksi niin ei saisi tehdä?
Itse olen kärsinyt paastosta sen ensimmäisten päivien aikana. Toisen ja kolmannen päivän tienoilla on tullut päänsärkyä ja vetämätöntä oloa. Olen ajatellut sitä juuri puhdistumiseksi ja aineenvaihdunnan kääntymiseksi, kuten dokumentissakin sanotaan. Suolihuuhtelulla on merkittävä rooli, sillä jos sitä ei tee, niin uloste jää suolistoon ja kroppa alkaa kiskomaan sieltä aineita elämistä varten - kuonaa. Jos jostain niin siitä tulee vielä kamalampi olo. Suolihuuhtelu kuulostaa hurjalta ja rajulta toimenpiteeltä, mutta ei se sitä ole. Toimenpide on suoraan sanottuna tämän kaltainen: täytetään suolihuuhtelupussi käden lämpöisellä vedellä. Käydään kyljelleen lattialle, pussin päässä on letku ja sen päässä muovinen kynän kokoinen muovinen vekotin, mikä tungetaan takamukseen. Ei satu, ei tunnu juuri miltään. Jos hirvittää niin voi siihen päähän laittaa vähän rasvaa, helpottaa ahteriin laittamista. Sitten avataan letkussa oleva pieni muovinen klipsi ja annetaan veden valua suolistoon. Annetaan valua sen verran minkä olotila antaa periksi, suolen täyttyessä alkaa tuntua painetta. Sitten mennään pöntölle ja tyhjennetään suolisto. Niin yksinkertaista.
Suolihuuhtelu on mielestäni aivan ehdoton jotta homma toimii. En ole totaalisia vesipaastoja koskaan tehnyt vaan erilaisia mehupaastoja. Ehkäpä pitäisi kokeilla vesipaastokin. Paastolle ei voi käydä hetken mielijohteesta. Ruokavaliota pitää keventää hiljalleen - samoin paaston jälkeen totuttaa kroppa hyvin kevyellä ruualla takaisin.
Ylen dokumentissa oli listattuna paaston käyttöaiheita ja vasta-aiheita. Dokumentin mukaan paastolla voi hoitaa seuraavia sairauksia/oireita:
- keuhkosairaudet
- sydän- ja verisuonitaudit
- maha- ja suolisairaudet
- umpierityssairaudet
- nivel- ja luusairaudet
- ihotaudit
Sen sijaan paastoa EI saisi toteuttaa seuraavissa:
- syövät
- tuberkuloosi
- diabetes 1
- krooninen hepatiitti
- laskimotulehdus
- anoreksia
- kilpirauhasen liikatoiminta
Dokumenttia katsoessa voi tulla ristiriita syövän kohdalla, sillä se mainitaan vasta-aiheiseksi dokumentin alkupuolella. Lopussa tulee pitkät pätkät siitä, kuinka paasto voisi olla hyödyksi syöpää sairastavalle. Vaikka olen lääke- ja hoitotiedettä oppinut ihminen, niin en lähde arvailemaan miksi se vasta-aiheiseksi aluksi mainittiin, syytä kun ei mielestäni dokumentissa kerrottu. Internetin ihmeellisestä maailmasta saattaisi löytyä asiasta lisää tietoa.
Mitä paasto sitten tekee? Varmasti se voi heikkokuntoisen ihmisen tappaakin. Siksi en itse suosittelisi sairaalle paastoamista ilman jonkinlaista lääkärin konsultaatiota - tai ainakin seurantaa. Sanotaan, että paasto laukaisee elimistössä stressitilan, mikä aktivoi elimistön itsesäätely ja korjausmekanismeja. Se vaikuttaa hormonitasapainoon (adrenalini, dopamiini, serotoniini jne.), parantaa veriarvoja (glukoosi, triglyt) ja asettaa ihmisen ruuansulatuselimistöä lepotilaan. Ylen dokumentissa tuli hyvin ilmi miten paastolla on hoidettu astmaa sairastavia ihmisiä. Vaikutus perustui histamiinin vähenemiseen. Histamiini on siis aine, mikä aiheuttaa usein kropassa vapautuessaan kutinaa, punoitusta ja muuta allergista oiretta - myös keuhkoissa supistumista. Dokumentissa sanottiin, että paastoa pitäisi jatkua ainakin 12päivää, jotta histamiinissa voidaan todeta muutoksia.
Paaston aikana kroppa muuttuu myös asidoottiseksi, eli sillä on vaikutuksia happo-emästasapainoon. En lähde tuota nyt enempää avaamaan, se tarvitsisi ihan oman postauksen - kenties tulevaisuudessa.
Liiallinen paasto ei ole hyväksi, sillä se kuluttaa elimistön proteiinivarastoja. Proteiineja on lihaksissa, kuten oleellisesti mm. sydämessä. Ihminen kuitenkin elää monia päiviä paastolla ilman että se vaarantaa proteiinivarastoja. Ylen dokumentissa tuli hyvää faktaa mitä olen kaivannutkin: 170cm pitkä, 70kg painava ihminen sisältää 15kg rasvaa, mikä pitää ihmisen hengissä 40päivää. Harvemmin me kuitenkaan paastoamme noin pitkiä aikoja, joten vararavintoa kyllä riittää. On kuitenkin huomioitava, että proteiinin kulutus on käynnissä jo noinakin päivinä.
Hyvät ihmiset, sen sijaan että eläisimme syödäksemme ja lappaisimme suuhumme valtavat määrät lääkkeitä, olisi hyvä tarkastella asioita vähän toiselta kantilta. Paastoamista kannattaa kokeilla - kunhan sen tekee oikein ja harkiten. Paaston este nykypäivänä tuntuu olevan vain ihmisten mukavuuden haluisuus. Ollaan lihavia, laiskoja, yltäkylläisiä ja ennen kaikkea - jos/kun sairastutaan, niin odotetaan että terveydenhuolto hoitaa. Kaikkeen löytyy mukamas lääke. No periaatteessa löytyy, mutta onko lääke- ja hoitotiede vastuussa omasta terveydestämme? Ei ole. Turha itkeä siinä vaiheessa kun oireet löytyy ja diagnoosi lyödään kouraan, kaikkea ei voi parantaa.
Tulen itse toteuttamaan kevään aikana paaston. Täytyy vain katsoa sellainen väli, milloin työt eivät häiritse paastoani - eikä paasto työtäni. Ihanteellista olisi yhdistää paaston ajankohta johonkin kylpyläreissuun... notkuvat herkkupöydät jäisi syömättä, mutta lämpimissä poreissa kylpeminen ja rentoutuminen sopisi hyvin!
Dokumentissa tuodaan hyvin esille niitä asioita, mitä olen itsekin mietiskellyt. Nykyaikaiseen menoon kuuluu ajattelutapa, että ihmisen tulee syödä, jatkuvasti, säännöllisesti. Syöminen on arkipäivää ja mikäli siitä jostain syystä pidättäydytään, on se outoa. Olen joutunut joskus paastoamaan salaa. Lähipiirini, ei kuitenkaan samassa taloudessa asuvat, eivät ole paastoa ymmärtäneet. Nykyajan ihmisiltä on kadonnut todellisuuden taju ihmisen eläimellisyydestä - ei me synnytä lounassetelit kourassa. On täysin luonnollista, että luonnollisessa ympäristössämme - luonnossa, joutuisimme joskus elämään niukemmalla ravinnolla. Kyllä kroppa siihen sopeutuu. Ja jos se hyvältä tuntuu, niin miksi niin ei saisi tehdä?
Itse olen kärsinyt paastosta sen ensimmäisten päivien aikana. Toisen ja kolmannen päivän tienoilla on tullut päänsärkyä ja vetämätöntä oloa. Olen ajatellut sitä juuri puhdistumiseksi ja aineenvaihdunnan kääntymiseksi, kuten dokumentissakin sanotaan. Suolihuuhtelulla on merkittävä rooli, sillä jos sitä ei tee, niin uloste jää suolistoon ja kroppa alkaa kiskomaan sieltä aineita elämistä varten - kuonaa. Jos jostain niin siitä tulee vielä kamalampi olo. Suolihuuhtelu kuulostaa hurjalta ja rajulta toimenpiteeltä, mutta ei se sitä ole. Toimenpide on suoraan sanottuna tämän kaltainen: täytetään suolihuuhtelupussi käden lämpöisellä vedellä. Käydään kyljelleen lattialle, pussin päässä on letku ja sen päässä muovinen kynän kokoinen muovinen vekotin, mikä tungetaan takamukseen. Ei satu, ei tunnu juuri miltään. Jos hirvittää niin voi siihen päähän laittaa vähän rasvaa, helpottaa ahteriin laittamista. Sitten avataan letkussa oleva pieni muovinen klipsi ja annetaan veden valua suolistoon. Annetaan valua sen verran minkä olotila antaa periksi, suolen täyttyessä alkaa tuntua painetta. Sitten mennään pöntölle ja tyhjennetään suolisto. Niin yksinkertaista.
Suolihuuhtelu on mielestäni aivan ehdoton jotta homma toimii. En ole totaalisia vesipaastoja koskaan tehnyt vaan erilaisia mehupaastoja. Ehkäpä pitäisi kokeilla vesipaastokin. Paastolle ei voi käydä hetken mielijohteesta. Ruokavaliota pitää keventää hiljalleen - samoin paaston jälkeen totuttaa kroppa hyvin kevyellä ruualla takaisin.
Ylen dokumentissa oli listattuna paaston käyttöaiheita ja vasta-aiheita. Dokumentin mukaan paastolla voi hoitaa seuraavia sairauksia/oireita:
- keuhkosairaudet
- sydän- ja verisuonitaudit
- maha- ja suolisairaudet
- umpierityssairaudet
- nivel- ja luusairaudet
- ihotaudit
Sen sijaan paastoa EI saisi toteuttaa seuraavissa:
- syövät
- tuberkuloosi
- diabetes 1
- krooninen hepatiitti
- laskimotulehdus
- anoreksia
- kilpirauhasen liikatoiminta
Dokumenttia katsoessa voi tulla ristiriita syövän kohdalla, sillä se mainitaan vasta-aiheiseksi dokumentin alkupuolella. Lopussa tulee pitkät pätkät siitä, kuinka paasto voisi olla hyödyksi syöpää sairastavalle. Vaikka olen lääke- ja hoitotiedettä oppinut ihminen, niin en lähde arvailemaan miksi se vasta-aiheiseksi aluksi mainittiin, syytä kun ei mielestäni dokumentissa kerrottu. Internetin ihmeellisestä maailmasta saattaisi löytyä asiasta lisää tietoa.
Mitä paasto sitten tekee? Varmasti se voi heikkokuntoisen ihmisen tappaakin. Siksi en itse suosittelisi sairaalle paastoamista ilman jonkinlaista lääkärin konsultaatiota - tai ainakin seurantaa. Sanotaan, että paasto laukaisee elimistössä stressitilan, mikä aktivoi elimistön itsesäätely ja korjausmekanismeja. Se vaikuttaa hormonitasapainoon (adrenalini, dopamiini, serotoniini jne.), parantaa veriarvoja (glukoosi, triglyt) ja asettaa ihmisen ruuansulatuselimistöä lepotilaan. Ylen dokumentissa tuli hyvin ilmi miten paastolla on hoidettu astmaa sairastavia ihmisiä. Vaikutus perustui histamiinin vähenemiseen. Histamiini on siis aine, mikä aiheuttaa usein kropassa vapautuessaan kutinaa, punoitusta ja muuta allergista oiretta - myös keuhkoissa supistumista. Dokumentissa sanottiin, että paastoa pitäisi jatkua ainakin 12päivää, jotta histamiinissa voidaan todeta muutoksia.
Paaston aikana kroppa muuttuu myös asidoottiseksi, eli sillä on vaikutuksia happo-emästasapainoon. En lähde tuota nyt enempää avaamaan, se tarvitsisi ihan oman postauksen - kenties tulevaisuudessa.
Liiallinen paasto ei ole hyväksi, sillä se kuluttaa elimistön proteiinivarastoja. Proteiineja on lihaksissa, kuten oleellisesti mm. sydämessä. Ihminen kuitenkin elää monia päiviä paastolla ilman että se vaarantaa proteiinivarastoja. Ylen dokumentissa tuli hyvää faktaa mitä olen kaivannutkin: 170cm pitkä, 70kg painava ihminen sisältää 15kg rasvaa, mikä pitää ihmisen hengissä 40päivää. Harvemmin me kuitenkaan paastoamme noin pitkiä aikoja, joten vararavintoa kyllä riittää. On kuitenkin huomioitava, että proteiinin kulutus on käynnissä jo noinakin päivinä.
Hyvät ihmiset, sen sijaan että eläisimme syödäksemme ja lappaisimme suuhumme valtavat määrät lääkkeitä, olisi hyvä tarkastella asioita vähän toiselta kantilta. Paastoamista kannattaa kokeilla - kunhan sen tekee oikein ja harkiten. Paaston este nykypäivänä tuntuu olevan vain ihmisten mukavuuden haluisuus. Ollaan lihavia, laiskoja, yltäkylläisiä ja ennen kaikkea - jos/kun sairastutaan, niin odotetaan että terveydenhuolto hoitaa. Kaikkeen löytyy mukamas lääke. No periaatteessa löytyy, mutta onko lääke- ja hoitotiede vastuussa omasta terveydestämme? Ei ole. Turha itkeä siinä vaiheessa kun oireet löytyy ja diagnoosi lyödään kouraan, kaikkea ei voi parantaa.
Tulen itse toteuttamaan kevään aikana paaston. Täytyy vain katsoa sellainen väli, milloin työt eivät häiritse paastoani - eikä paasto työtäni. Ihanteellista olisi yhdistää paaston ajankohta johonkin kylpyläreissuun... notkuvat herkkupöydät jäisi syömättä, mutta lämpimissä poreissa kylpeminen ja rentoutuminen sopisi hyvin!
torstaina, tammikuuta 16, 2014
Chlorella levä, hyi helkkari!
Olen löytänyt jotain mikä menee yli terveysintoiluni ja pahasti. Chlorella pyrenoidosa... jotain niin käsittämättömän pahaa, etten ole vielä keksinyt miten voisin sitä käyttää. Maistuu "yllättäen" niin levälle! Mieheni sanoi sen haisevan ja maistuvan ihan akvaariolle. Sanoisin, että akvaario x 100 olisi ehkä parempi... jos olette joskus kesäisin haistanut rannalla levän hajun, niin voin kertoa että se on vielä lievää... tuo tökötti on jotain niin leväisää, että pääsi yllättämään pahemmankin terveysintoilijan. En ole ajatellut itseäni makuaistiltani herkkänä tyyppinä, mutta tuota tököttiä kun yritin juoda niin tein sen vessassa. Puoli lasillista onnistuin juomaa ja jokaisella hörpyllä yritti puskea ylös. Otin tuosta tökötistä ihan kuvankin, eipä tuo kovin houkuttelevalta näytä!
Yksi ystäväni laittaa leväjauhetta pirtelöihin ja väittää, että makuun tottuu. En minä ainakaan. Jostain blogista luin, että levä olisi hyvä kasvonaamio. Noh, sekoitin sitä hunajaan ja siten pysyi hyvin kasvoilla. Mutta se lemu... pahaa teki siitä huolimatta. Iho kyllä tuntui hyvältä naamion jälkeen, mutta nautinto siitä oli kaukana. Iso pussi tuota on nyt lojunut kaapissa yli puoli vuotta, jotain käyttöä pitäisi keksiä. Taidan juottaa sen miehelleni, joka pystyy sitä juomaan. Tai sitten lahjoitan sen ystävälleni pirtelöaineksiksi.
Levän terveellisyydestä löytyy hyvää tietoa superfoodit -sivustolta.
Yksi ystäväni laittaa leväjauhetta pirtelöihin ja väittää, että makuun tottuu. En minä ainakaan. Jostain blogista luin, että levä olisi hyvä kasvonaamio. Noh, sekoitin sitä hunajaan ja siten pysyi hyvin kasvoilla. Mutta se lemu... pahaa teki siitä huolimatta. Iho kyllä tuntui hyvältä naamion jälkeen, mutta nautinto siitä oli kaukana. Iso pussi tuota on nyt lojunut kaapissa yli puoli vuotta, jotain käyttöä pitäisi keksiä. Taidan juottaa sen miehelleni, joka pystyy sitä juomaan. Tai sitten lahjoitan sen ystävälleni pirtelöaineksiksi.
Levän terveellisyydestä löytyy hyvää tietoa superfoodit -sivustolta.
Helokkiöljyä kasvoihin!
Se mikä kelpaa syötäväksi käy myös iholle laitettavaksi, sanoi Pulputtaja ja tunki naamaansa lähes mitä tahansa. Näin on!
Olen hankkinut ison purkillisen helokkiöljykapseleita (Jättihelokki GLA+E), juurikin niitä mitä kuuluisi mahalaukkua kohti laittaa ja käytän niitä säännöllisesti iltaisin naamarasvana. Yhdestä kapselista riittää hyvin kasvoille ja kaulalle. Etenkin näin talvella iho meinaa kuivua ja helokkiöljystä on löytynyt riittävä apu. Kapseli rikkoutuu näppärästi kynsisaksilla. Tuoksu ei ole kaikista miellyttävin, mutta käy laimeana nenään vain hetken aikaa.
Monissa kaupallisissa naamavoiteissa on e-vitamiinia. Sanotaan, että se vähentää ihon kuivuutta ja punoitusta, suojaa vapailta radikaaleilta ja näin hoitaa ihoa. Helokkiöljyssä on luontaista e-vitamiinia, joten voisi kuvitella että sillä saisi samoja vaikutuksia. Itse ainakin ajattelen, että iholle laitettavat tökötit imeytyvät pintaverisuonien kautta syvemmälle elimistöön. Jos tuotetta voi käyttää sisäisesti, niin tuskin se iholle laitettaessa kovin myrkyllistä on - etenkin, jos ajatellaan sen pitkässä käytössä imeytyvän kroppaan. Kokemus helokkiöljystä on minun kohdalla positiivinen! Kannattaa kokeilla - mikäli ei pärstä tykkää niin voihan ne sitten syödä.
Olen hankkinut ison purkillisen helokkiöljykapseleita (Jättihelokki GLA+E), juurikin niitä mitä kuuluisi mahalaukkua kohti laittaa ja käytän niitä säännöllisesti iltaisin naamarasvana. Yhdestä kapselista riittää hyvin kasvoille ja kaulalle. Etenkin näin talvella iho meinaa kuivua ja helokkiöljystä on löytynyt riittävä apu. Kapseli rikkoutuu näppärästi kynsisaksilla. Tuoksu ei ole kaikista miellyttävin, mutta käy laimeana nenään vain hetken aikaa.
Monissa kaupallisissa naamavoiteissa on e-vitamiinia. Sanotaan, että se vähentää ihon kuivuutta ja punoitusta, suojaa vapailta radikaaleilta ja näin hoitaa ihoa. Helokkiöljyssä on luontaista e-vitamiinia, joten voisi kuvitella että sillä saisi samoja vaikutuksia. Itse ainakin ajattelen, että iholle laitettavat tökötit imeytyvät pintaverisuonien kautta syvemmälle elimistöön. Jos tuotetta voi käyttää sisäisesti, niin tuskin se iholle laitettaessa kovin myrkyllistä on - etenkin, jos ajatellaan sen pitkässä käytössä imeytyvän kroppaan. Kokemus helokkiöljystä on minun kohdalla positiivinen! Kannattaa kokeilla - mikäli ei pärstä tykkää niin voihan ne sitten syödä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)