Meloni-mansikkasmoothie, tyrnitujauksella!

Meloni-mansikkasmoothie, tyrnitujauksella!

Mies valitteli flunssaista oloaan ja mikäs siihen parempi rohto kuin vanha kunnon C-vitamiini. Olin päivällä tehnyt pirtelöä pakastemansikasta ja vesimelonista. Lisäksi kaapista löytyi tehosekoittimella soseeksi vedettyä tyrniä. Meloni-mansikkapirtelöstä tuli varsin hyvää, lisäksi  "terästin" sitä muutamalla teelusikallisella tyrniä! Raikasta :)

Meloni-mansikkasmoothien resepti on hyvin yksinkertainen:
- 1/2 vesimelonia
- alle litra sulatettua pakastemansikkaa
ja tehosekoittimessa vain sekaisin!

Hitusen häiritsevää pirtelössä oli vesimelonin siemenet, joita tuli mukaan aika paljon. Olin liian laiska niitä poistamaan. Eli joko niiden poisto tai melonin hurauttaminen mehulingosta voisi olla hyväksi paremman suutuntuman kannalta.

Tehosekoittimella soseutettua tyrniä tykkään laittaa esim. jogurtin päälle. Tyrnissä on C-vitamiinia jopa 10-20 kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Marja sisältää myös monityydyttämättömiä rasvahappoja. Tyrnin syönti on hyväksi myös kasvissyöjille, sillä marjassa on B-12 vitamiinia.

Satakunnan tyrniseura kirjoittaa tyrnin terveysvaikutuksista seuraavaa:
Tyrnin sisältämien vitamiinien ja aineyhdisteiden uskotaan vaikuttavan suotuisasti seuraavissa vaivoissa ja taudeissa:

• Sydän- ja verisuonitaudit (tutkimus, Xiau, Liu, Mironov 1980,1985,1991)
• Eri syöpälajit (tutkimus, Halliwell 1997 )
• Haavat ja tulehdukset ( Lebedeva 1989, Jiang 1989, Fu 1993)
• Ruoansulatuksen taudit ja vatsahaava
• Maksan toiminta ja myrkytystaudit
• Ihosairaudet ( ihon ja hiusten hoito ) ja kaljuuntuminen (Xiao 1980,Liu 1985, Mironov 1991 )
• Vilustumis- ja heikon yleiskunnon taudit ( vastustuskyvyn lisääminen) ( Xiao, Liu, Mironov )
• Kevät- ym. väsymystilat
• Kihti ja reumatismi ( fibromyalgia ) ( tyrnin lehdet )
• Palohaavat ja paleltumat
• Limakalvojen vahvistaminen
• Vaihdevuosiongelmat
• Makuuhaavat ( Qingping 1999 )
• sydän- ja verisuonitaudit (Yang&Kallio 2002)
  
  Lue lisää tyrnistä Satakunnan tyrniseuran sivuilta!

Aamiaiseksi superruokaa!

Heräilin aamulla aivan liian aikaisin, ottaen huomioon että tänään on vapaapäivä. Liian aikaisen herätyksen pelasti jääkaapista löytyvät pensasmustikat. Todella herkullisia! Aamupalalla söin purkillisen rahkaa, 1/2 litraa mustikoita ja kupillisen vihreää teetä.

Pensasmustikoita on tarttunut kauppareissulta matkaan sattumalta. Paikallisen Citymarketin pihalla oli myyntikoju, jossa pensasmustikoita oli tarjolla 1/2 litraa hintaan 4 euroa. Eihän reippaan suomalaisen kannattaisi mustikoista maksaa, saahan niitä poimittua luonnostakin! Oma mustikkavarasto on pakkasesta kuitenkin jo käytetty ja tuore mustikka voittaa aina pakastatetut.
Pensasmustikat ovat siinä mielessä "lapsiperheystävällisiä", etteivät ne värjää. Lapsien voi antaa napostella mustikoita sellaisenaan. Lisäksi normaaliin mustikkaan verrattuna pensasmustikat saattavat olla jopa kolme kertaa suurempia. Mainiota sormin suuhun napsittavaa herkkua :D

Pensasmustikoita.

Mustikan terveysvaikutukset
Olen vasta viime vuosina herännyt/tajunnut kuinka terveellisiä mustikat oikeasti ovat. Vaikka onhan sitä oma äitinikin kertonut minulle koko elämäni ajan.
Nettiä tonkimalla löytyy paljon tietoa mustikan vaikutuksista terveyteen. Voimakkaan tummansininen marja sisältää merkittäviä määriä antosyaani-nimistä väriainetta, joka saattaa pienentää useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja silmäsairauksien kehittymistä. Antosyaanit vähentävät verisolujen paakkuuntumistapaipumusta. Lisäksi ne vahvistavat verisuonten seinämiä. Mustikka voi parantaa muistia sekä aivojen suorituskykyä ja alentaa kolesterolia. Sanotaan myös, että mustikalla olisi antimikrobisia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia sekä se alentaisi joidenkin syöpätyyppien riskiä.

Netissä surffatessa löysin tiedon, että pensasmustikka ei sisällä niin paljon terveyteen vaikuttavia flavonoideja kuin tavallinen mustikka. Tämä johtunee marjan väristä, pensasmustikka ei ole sisältä voimakkaan sininen kuten metsämustikka.

Itselläni on kirja nimeltä Superruokia, Syömällä terveemmäksi (Michael van Straten & Barbara Griggs, suom. Tarja Kontro), jossa mustikkaa suositellaan syöpään, verenkierto-ongelmiin, ruoansulatusongelmiin ja stressiin. Eli jokainen stressistä kärsivä mustikoita ostamaan! Kai niitä voi syödä ennaltaehkäisevästikin? :)

Suuri määrä mustikoita voi aiheuttaa ripulia, sen sijaan kuivattujen mustikoiden parkkihapon sanotaan olen ripulia hillitsevä. Olen kuullutkin vanhan kansan neuvon syödä kuivattua mustikkaa vatsavaivoihin. Parkkihappoa on käytetty myös lääketieteessä.

Tänä kesänä suunnittelin kuivattavani mustikan lehtiä. Olen kuullut, että lehdistä saa hyvää teetä. Täytyy syksyä kohti mennessä kokeilla!

Aloe vera

Aloe vera barbadensis Miller

Ikkunalaudallani paistattelee Aloe vera kasvi, tarkemmin Aloë barbadensis Miller eli lääkeaaloe. Hankin tämän hyödyllisen kasvin "tavallisesta" kukkakaupasta. Aluksi elin kuvitelmassa, että Aaloeta olisi vaikea löytää, mutta törmäsin kasviin ihan sattumalta ja mukaanhan se lähti.

Aaloen vaikuttavista aineista (mitä on paljon) löytyy googlaamalla. Lyhyesti lääkealoe sisältää yli 200 vaikuttavaa ainetta. Vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, entsyymejä, mono- ja polysakkarideja ja steroleja. Wikipedia tiesi kertoa, että ravintoaineiden lisäksi aloe sisältää antrakinoneja:
- ligniinit auttavat aloen tunkeutumisen ihon syvimpiin kerroksiin
- saponiitit ovat antiseptisesti vaikuttavia, puhdistavia aineita, jotka vastustavat mikrobeja
- salisyylihappo lievittää kipua, särkyä ja tulehduksia ja auttaa haavojen puhdistamisessa poistamalla kuollutta kudosta
- asemannaani on tärkeä solujen vastustuskyvylle, aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää, auttaa solujen uudistumisessa ja poistaa myrkkyjä elimistöstä.

Leikattu pinta umpeutuu parissa päivässä.

En näe järkeväksi ostaa aaloeta purkkitököttinä kemikaaleilla kyllästettynä jos vaihtoehtona on käyttää kasvia! Itse kärsin herkästi kasvojen ihon kutinasta "tavallista" kosmetiikkaa käytettäessä, mutta näillä luonnonkonsteilla ei ärsyttävää kutinaa ole ilmaantunut. Luotan siis omaan kehooni ja toimin sen mukaisesti.

Olen uhrannut oman aaloeni kauneudenhoitoon. Leikkaan terävällä veitsellä kasvin uloimmasta lehden kärjestä palasen, halkaisen sen ja sivelen lehden nestemäisellä pinnalla kasvoilleni.

Iholle tarttuva "geeli" imeytyy todella nopeasti! Iho ei jää rasvaiseksi eikä märäksi. Sen sijaan tuntuma on hyvällä tavalla jopa hitusen kiristävä, niinhän sitä sanotaan että aaloe olisikin mitä loistavin ryppyvoide.  Tästä kireydestä johtuen sivelen hetken päästä kasvoille kevyesti kissiöljyä. Mahtava yhdistelmä!  Joka ilta en raaski kasvoja näin hoitaa, muuten kasvistani ei olisi jäljellä mitään. Mutta kerran viikossa ainakin - ja seuraavana aamuna eron huomaa aina.

Halkaistu lehti valmiina käyttöön!

Samaa halkaistua lehteä voi käyttää useamman kerran jos lehden säilyttää leikatut pinnat vastakkain. Pinnalle kertyy nestettä seuraavan päivän käyttöä varten, mutta aivan samanlaista määrää en ole onnistunut toistamiseen saamaan. Jos iholla on näppyjä tai muuta ongelmaa, niin niitä ainakin lehdellä saa mukavasti sipaistua.

Olen tutkiskellut aaloen käyttöä sisäisesti ja sitä eri muodoissa hieman kokeillutkin. On kuitenkin huomattava, että Myrkytyskeskus tulkitsee aaloen myrkylliseksi kasviksi. Kasvissa on aloiini-nimistä ainetta mikä saattaa aiheuttaa vuosisadan ripulin, jopa vaarallisen sellaisen. Etenkin lapsiperheissä kasvi kannattaa sijoittaa niin, ettei perheen pienimmät mutusta mahaansa.

Kesän kunniaksi...

... päätin avata itselleni blogin. Blogissani tulen käsittelemään tilannekuvia arkisesta elämästäni; terveellisen elämän reseptit, luonnonkosmetiikka, mullan pöllytys ja puutarha.
Katsotaan mitä kaikkea keksitään :)