Aloe vera

Aloe vera barbadensis Miller

Ikkunalaudallani paistattelee Aloe vera kasvi, tarkemmin Aloë barbadensis Miller eli lääkeaaloe. Hankin tämän hyödyllisen kasvin "tavallisesta" kukkakaupasta. Aluksi elin kuvitelmassa, että Aaloeta olisi vaikea löytää, mutta törmäsin kasviin ihan sattumalta ja mukaanhan se lähti.

Aaloen vaikuttavista aineista (mitä on paljon) löytyy googlaamalla. Lyhyesti lääkealoe sisältää yli 200 vaikuttavaa ainetta. Vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, entsyymejä, mono- ja polysakkarideja ja steroleja. Wikipedia tiesi kertoa, että ravintoaineiden lisäksi aloe sisältää antrakinoneja:
- ligniinit auttavat aloen tunkeutumisen ihon syvimpiin kerroksiin
- saponiitit ovat antiseptisesti vaikuttavia, puhdistavia aineita, jotka vastustavat mikrobeja
- salisyylihappo lievittää kipua, särkyä ja tulehduksia ja auttaa haavojen puhdistamisessa poistamalla kuollutta kudosta
- asemannaani on tärkeä solujen vastustuskyvylle, aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää, auttaa solujen uudistumisessa ja poistaa myrkkyjä elimistöstä.

Leikattu pinta umpeutuu parissa päivässä.

En näe järkeväksi ostaa aaloeta purkkitököttinä kemikaaleilla kyllästettynä jos vaihtoehtona on käyttää kasvia! Itse kärsin herkästi kasvojen ihon kutinasta "tavallista" kosmetiikkaa käytettäessä, mutta näillä luonnonkonsteilla ei ärsyttävää kutinaa ole ilmaantunut. Luotan siis omaan kehooni ja toimin sen mukaisesti.

Olen uhrannut oman aaloeni kauneudenhoitoon. Leikkaan terävällä veitsellä kasvin uloimmasta lehden kärjestä palasen, halkaisen sen ja sivelen lehden nestemäisellä pinnalla kasvoilleni.

Iholle tarttuva "geeli" imeytyy todella nopeasti! Iho ei jää rasvaiseksi eikä märäksi. Sen sijaan tuntuma on hyvällä tavalla jopa hitusen kiristävä, niinhän sitä sanotaan että aaloe olisikin mitä loistavin ryppyvoide.  Tästä kireydestä johtuen sivelen hetken päästä kasvoille kevyesti kissiöljyä. Mahtava yhdistelmä!  Joka ilta en raaski kasvoja näin hoitaa, muuten kasvistani ei olisi jäljellä mitään. Mutta kerran viikossa ainakin - ja seuraavana aamuna eron huomaa aina.

Halkaistu lehti valmiina käyttöön!

Samaa halkaistua lehteä voi käyttää useamman kerran jos lehden säilyttää leikatut pinnat vastakkain. Pinnalle kertyy nestettä seuraavan päivän käyttöä varten, mutta aivan samanlaista määrää en ole onnistunut toistamiseen saamaan. Jos iholla on näppyjä tai muuta ongelmaa, niin niitä ainakin lehdellä saa mukavasti sipaistua.

Olen tutkiskellut aaloen käyttöä sisäisesti ja sitä eri muodoissa hieman kokeillutkin. On kuitenkin huomattava, että Myrkytyskeskus tulkitsee aaloen myrkylliseksi kasviksi. Kasvissa on aloiini-nimistä ainetta mikä saattaa aiheuttaa vuosisadan ripulin, jopa vaarallisen sellaisen. Etenkin lapsiperheissä kasvi kannattaa sijoittaa niin, ettei perheen pienimmät mutusta mahaansa.