Teetä varten lehdet tulee kerätä ennen juhannusta. Itse kuivatan lehdet kuivurissa. Oleellista on, että lehtien tulee pysyä vihreinä kuivauksen jälkeenkin. Viisaammat sanovat, että lehdissä on 1,5% flavonoideja, triterpeenejä, fenolikarbonihappoja, askorbiinihappoa ja eteerisiä öljyjä. Flavonoideilla on erityisesti virtsan määrää lisäävä vaikutus. Erilaisia vitamiinejakin löytyy, kuten karoteenia, B2-, B3- ja C-vitamiinia.
Kansanlääkinnässä koivulla on aikoinaan hoidettu ihosairauksia, maksa- ja sappivaivoja ja puhdistettu verta. Koivuvihdoilla on hoidettu kolotuksia ja ihoa. Koivun väitetään myös laskevan koholla olevaa verenpainetta. Suurta vaikutusta verenpaineeseen ainakaan koivunlehtiteellä ei ole, sillä itselläni on hyvin matala verenpaine ja varmasti huomaisin, mikäli se vielä laskisi. Tai sitten vaikutus tulee esille vasta korkeassa verenpaineessa - mistäs tuota tietää. Lisäksi sanotaan, että koivu vahvistaa elimistön puolustuskykyä ja tappaa bakteereja (lievä antibioottinen vaikutus).
Itse pidän teen mausta. Laitan siihen pienen hyppysellisen mukaan vihreää teetä. Koivunlehtitee myös raikastaa hengitystä. Jostain muistan lukeneeni, että koivusta saadaan myös ksylitolia. Liekkö sitä myös lehdissä? Niin tai näin - kroppa kiittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti